Puoli tuntia myöhässä. Mut toisaalta. Mun mielestä itsenäisyyspäivää vois viettää joka päivä. On se sen verran arvokas asia. 

Tänään, niinko itsenäisyyspäivän traditioihin meijän perheessä kuuluu. Tuli olkkariin valkoinen joulukuusi. Sinisin valoin ja koristein. 

 

DSC_1094.jpg

 

Ja tottakai kauan kaivattu ja paljon kyselty hiiritalo hiirineen ja tonttuineen pääsi esille. Tänä vuonna se löysi turvallisen paikkansa wanhan singerin kainalosta. 

 

DSC_1095.jpg

 

Aamu alko 45 min torkuttelulla... Harvemmin teen sitä. Tämä aamuna oli aivan pakko. Yöllä nimittäin 4 jälkeen viel huhuilin unien perään. 

Iltasella oli valmisteltu kääretorttu maustumaan ja pannacotat hyytymään. Joten ne piti viimeistellä vielä aamulla. Ja klo 12 meni puhelin äänettömälle ja keskityin tikkuamaan ja tuijottamaan tuntematonta sotilasta. Kuten joka itsenäisyyspäivä. 

Tuntemattoman jälkeen lähettiin laittamaan kynttilät ulos ja ulkotulet. Sit lähettiin käymään haudalla. Vietiin sankarivainajien muistomerkille kynttilä. Ja tuotiin pois yks loppuun palanu lyhty.

Sieltä tultiin sit kaupan kautta kotiin. Ja valmistelemaan ruoat ennen vieraiden tuloa.

Syötiin hyvin ja päästiin arvostelemaan linnan juhlien pukuloistoa ja esiintyjiä. 

Nyt on tiskari pyörimässä ja voi hetkisen viel istahtaa kutomaan ja jonku ajan päästä sit unosille. 

Ihanaa eilistä itsenäisyyspäivää rakkaat ❤️