Nua vai viuhahti joulu johki. Ja vuosiki vaihtu tässä sairastellessa. Ihmeen sitkiäs meinaa olla tää räkätauti jota vastaan alotin taistelun jo muistaakseni ennen joulua. Vähä väliä seilaa kuume just ja just alla 37 mut ei nouse kunnolla ees kuume. Koko ajan lihaksia jäytää ja on semmonen köppäänen olo. Eikä tää täyden kuun aika helpottanu oloa... Noh, elossa ollaan kuitenki! 

Ostin itelleni ne huivilangat joululahjaksi.

Kerkisin jo alottaakki ja tehä hyvän tovin sitä ko aloin ihmetellä että se reikäkohta, mikälie pitsiosuus ei nyt täsmää. Päätin purkaa sen pois. Sitte aloin tutkia sitä ohjetta et mitäs siinä olikaa. Vaan todetakseni et siellä oli aavistuksen isompiki virhe. Joten purkuun koko huivi. Nyt oon sen alottanu uusiksi sen seittemäntoista kertaa. Katotaan nyt... Kyllä se vielä valmistuu. Siitä tulee nimittäin niin ihana että en aio luovuttaa! Toisin ko se punanen...  Merino extrafine liukuvärjätty + alpakka silk. Mä en tiä mitä mä siitä tekisin. En jotenki nyt jaksais toista niin samantyylistä huivia... Menee pohdintaan.

Tunnetusti mullahan ei tuu nuo käsityöt loppumaan... Koska niitähän on edelleen muutama kesken.

Samalla tässä jo kovasti suunnittelen että mitä ihanaa tekisin niistä ihanalta Lauralta saamistani valkoisista blingbling langoista. Puhumattakaa näistä mitkä ootti joulupaketissa!

Lauranlahjalangat.jpg

Väriterapiaa parhaimmillaan <3

Sillon jossain kohtaa ennen joulua kerroin tekeväni niitä tonttuovia.

Ja sainki ihanalta nk. isosiskoltani tonttuoven ja kuusen <3

Tonttuovijakuusi.jpg

Yks ystäväni päätti askarrella mulle ihan ite tonttuoven <3

Latotontunovi.jpg

Tämä on nimenomaan vähintään 100-vuotiaan pohjalaisen latotontun ovi. Huom blingbling <3

Latotontun oveen ei kuulunu valot. Koskapa tonttu on jo iäkäs, ei askel VÄLTTÄMÄTTÄ enää käy niin kevyesti. On helpompaa puikahtaa ovesta sisään jos siihen ei suotta oo laitettu valoja.

Tonttuhylly.jpg

Tän joulun tonttuhylly näytti ovineen tältä. Tämä rakennettiin äärimmäisen tarkassa valvonnassa. Galaxy vahti silmä kovana tielle ettei kukaan vaan tuu keskeyttämään meijän tonttujen avustuspuuhia. Se on niin lutusta ko Galaxy on aina niin satasella mukana kaikissa tämmösissä hys hys puuhissa <3

Sain yhessä paketissa viime SNY kierroksella Lauralta sen valkoisen poro-pallon. Se pääsi koristamaan olkkarin "havuköynnöstä". Jouluaaton jälkeisenä iltana sain ystävältä lahjaksi vielä valkoisen Peuran <3

Peura.jpg

Peuralle on kyllä suunnitelmissa toinen paikka, siihen asti saa koristaa tuota havuköynnöstä poro-pallon vieressä<3

Kuusimets%C3%A4.jpg

Oulun käsityömessuilta tarttu mukaan se valkoisten kuusten tekopaketti. Mähän tunnetusti hyvin harvon teen niinko ohjeissa sanotaan. Niin kävi nytki. Joten kahden kuusen sijasta tuliki kuusimetsä!

Kuuset oli ensi tovin olkkarin lattialla, ikkunan alla. Meillä vaan on sen verran tehokas tuo metsuripoikanen... Että yks jos toinen kuusi oli pitkin poikin lattiaa. Joten niilnpä niillele piti ettiä vähä parempi sijotuspaikka. Ne löysi paikkansa arkun päältä kirjastohuoneesta. Siinä ne saavat olla rauhassa. Tottakai metsuripoika käy tarkistamassa tämän tästä että kaikki on paikallaan.

Kuten omenavati olkkarin pöydällä. Ajattelin siinä joulun aaton aattona ko laittelin joulua et haluan hedelmiä olkkarin pöydälle. Laitoinki vihreitä omenoita isoon astiaan ja sen siihen pöydälle. Tämä moniosaaja metsuripoikanen on vahtinu niitä siihen malliin. Tämän tästä pitää ihan vaan ohimennen käydä tarkistamas ja tökkimäs niitä kuonolla... Jos vaikka ihan vaan vahingossa tippuis yks omena. Sille on turha antaa yhtä kokonaista omenaa, koska tämä sankari ei ymmärrä että tuolla käsittämättömällä puruvoimalla se sais pienellä purasulla tuhannen päreiksi koko omenan. Ei... Vaan sitä täytyy kuonolla tökkiä pitkin poikin tupaa... Ja tottakai se tarvii pariin kertaan vierittää meneen portaita alas. Ja tiätte mihin se johtaa... No todellaki siihen et ko on mehukas omena... Niitä pisaroita löytyy sit ihan joka paikasta. Yleensä se malttaa kiltisti oottaa siihen et ko otan omenan käteen.. Hän tulee lähietäisyydelle huokailemaan ettet nyt vaan sit syö koko omenaa?! Ihan vaan muistutan et mä ootan sitä ronttoa sieltä. Ja ai että sitä voitonriemuista ilmettä ko saa viimein luvan tulla hakemaan. Sit ko se on syöty, voiki taas käydä kuonolla tökkimässä niitä omenoita... Miten niin muka just söin omenan ronton?! En ollenkaa muista!

Olin mitä ilmeisimmin ollu kiltti.. Koska joulupukki kävi. Se toki tuli käymään jo pari vkoa ennen joulua...

Ja pari päivää ennen joulua sain ottaa käyttöönki tämän ihanuuden.

Joululahja.jpg

Nimittäin Kenwoodin yleiskone.

Oon niin onnellinen... Jopa rakastunu tähän! Siinä kohtaa ko alko olla viimiset leipäset tulossa... Alko voimat olla aika loppu. Saaristolaisia tuli nimittäin tehtyä tänä jouluna semmoiset 23 kpl!

Ja siihen päälle vielä muutamat pumpulikakut.

Tuolla on ihanan helppoa sekotella kaikki taikinat ja vatkata kakkutaikinat. Yhtään ei käsi ollu kipiä vaikka paritki kakkutaikinat vatkasin! Voin suositella lämpimästi! Samalla pistetiin uusiksi meijän keittiön "sisustusta". Nimittäin mikro sai lähtöpassit keittiöstä, nyt se on kahvisalongin lattialla... Odottaa siirtymistä mahdollisesti alakertaan, yksiöön. Se on meillä niin vähällä käytöllä että turhaan vie tolokuttoman tilan keittiön työtasolta.

Veksin villatakki valmistu ko valmistuki ajoissa. Olin 100 varma et ko se avaa sen, se on just sillei et mä tiesin et tää tulee mulle. Mut eipä ollukkaa! Se oli uskonu sen et teen tilausta eikä ollu noteerannu sitä sen kummemmin. Takki on käyny jo neitsytmatkansa. Se on hyvä, vaikka ite sanonki. Pitää ottaa jossain kohti kuvaa siitä.

Sukkaset mitkä päätin tempasta ystäväpariskunnalle, sain valmiiksi... En ihan jouluaatoksi. Nimittäin kinkkua paistellessa kudoin 2,5 sukkaa. Jäi kantapää + vähä yli Arskan sukasta.

Lahjasukat.jpg

Nämä valmistuvat sit aaton jälkeisenä päivänä ja sain vietyä ne samalla ko käytiin kyläilemässä sillon maanantaina. Sukat pääsi molemmilla heti käyttöön. Ja koot oli aivan täydelliset! Se on aina niin kovin jännittävää ko ei voi suoraa kysyä et minkä kokoset pitäs olla, vaan yrität tehä salapoliisityötä ja arvioida että minkähän kokonen se nyt sitte olis.

Nyt on kuitenki istuttu koneen ääressä taas niin kauan että nyt pistän koneen kiinni ja puikot viuhumaan. Vähän on semmonen tukkonen olo ja tuntuu et kuume alkaa taas kiivetä ylöspäin.

Sen jätän kuitenki lähettämättä.

Sen sijaan lähetän teille kaikille paljon aurinkoa ja valoa alkaneelle vuodelle <3