En tiä mihin tää aika on menny. Aikaa on vierähtäny luvattoman kauan viime postauksesta. Aika on menny töissä ja töissä ja töissä... Nyt on toki voimia verottanu luvattoman kauan jatkunu sairastelu.

Joka on johtunu siitä et oon ollu töissä myös tkn puolella. Joka on tunnetusti niin läpimätä... Et oon saanu siel tosi rajuja oireita. Eipä siinä vielä kaikki. Nyt on jonku kk verran ainaki jos ei jo kaks... En enää pysy mukana, ne ollu pois mun varauslistalta, koska sain jopa rankkoja iho-oireita. Enää ei riittäny astmakohtaukset tai kuumeilu tai äänettömyys.

Nyt kuitenki on ollu semmonen köppäänen olo keuhkoissa jo jonku aikaa. Ensi epäilin et se johtuu tuosta kuumuudesta, joka ei oo mua varte. Siihen lisättynä heinäallergia. Ei hyvä yhdistelmä. Oon palanu lukuisia kertoja tän kesän aikana, vaikka kuinka on ollu suojakerroin 50, ja oon pitäny pitkähihasta paitaa tms. Oon palanu lähes poikkeuksestta töihin polkastessa tai töistä kotiin polkastessa. Noh. Tässä pari vkoa sitte kroppa ilmotti et nyt ämmä relax. Olin ensi iltavuorossa, paloin vaihteeksi töihin ajaessa. Oli tosi etova olo ja oksensinki pari kertaa töissä. Päätin et ei tää tästä kummemmaksi muutu, sinnittelen töissä vuoron loppuun. Tosi heikkokuntosena polkasin iltasella kotia. Ei tietoa miten... Aamulla taas takas. Siin kohti totesin et onneks oli suht hiljanen päivä. Silti oli semmonen etova olo ja kävin taas pariin kertaan halailemas posliinia. Yritin siin syäkki jotai, silti oli vaan semmonen olo et nyt ei meinaa hellittää millää. Ankara päänsärky ja etova olo. Kävin viel kertaalleen keskustelemas vessassa itteni kans ja kattelin et mitäs sitä tulikaa syötyä. Sen jälkeen meni tovi vessassa, koska iski ihan järjetön horkka. Hytisin ko haavanlehti. Mulla oli taskussa mun kuumemittari, tuikkasin sen kainaloon... Se kipus samontein 37,7. Totesin et etin rauhallisen sopen ja soitin työterveyteen. Sielläkin epäiltiin auringonpistosta ja kehotettiin lähtä kotia. Kävin ilmottaa työparille et nyt on tilanne tää... Siin meniki sit kuumeillessa muutama pv. Samalla keuhkot alko ilmotella et täällä ei oo nyt kaikki ihan ok. Lisäsin astmalääkitystä. Ja ajattelin et se menee sillä ohi.

Ei menny. Totesin sunnuntai-aamuna et pakko soittaa aamulla työterveyteen. Ja lääkäriin.

Noh, menin sinne aamusella... Taas tuhannen kuumeessa ja horkassa täristen.

Lääkäri ensi et noh, ootko ottanu särkylääkettä, onko kurkku kipiä. Sanoin et mulla ei oo tullu kurkku kipeeksi nielurisaleikkauksen jälkeen... Sanoin et yksin keuhkot pihalle ja koko ajan tuntuu et joku repii koko keuhkoputken tuosta rinnan läpi heti ko tuo norsu tuosta rinnan päältä vähäki vaihtaa asentoa. Noh, sain 2 pv sairaslomaa ja antibioottikuurin. Kuunteli keuhkot ja sano et ei varsinaisesti kuullosta keuhkokuumeelta. Mut et tää ab-kuuri tehoaa siihenki. Hevoskuuri siis.

Hain särkylääkkeet ja antibiootit ja kotia koppahan maata. Tää vaan paheni entisestään ko viel käskettiin nostaa astmalääkkeitä. Ke uudelleen lääkäriin. Toiselle lääkärille. Siin kohti olin jo niin kipiä siit yskimisestä... Ja pelko persees et se nyt sanoo et se on keuhkokuumetta ja laittaa mut osastolle. Ei sentään. Sano toki et rohinoita on mut ei keuhkokuumetta. Määräs kotia ja ma asti sairaslomaa, ma uus lääkäriaika ja totes et sä et oo menos töihin ennenko hän antaa siihen luvan. Nyt puhuttiin et tulehdus on keuhkoissa. Ei vaan keuhkoputkessa... kummasti sai tämän eukon rauhottumaan alolleen... Sen verta kipiä olin ja sen verta pahalta se kuullosti. Ma menin uusiksi lääkäriin ja tää lääkäri kysy et onko mulla millä annostuksella astmalääkkeet. Ja mitkä lääkkeet. Kerroin. Hän sano et hän on nyt vähä pohtinu tätä ja tullu siihen tulokseen että sä kuulut niihin harvinaisiin tapauksiin jotka on allergisia ASTMALÄÄKKEELLE!!!

Mä olin lentää perseelleni et mitä?! miten astmalääkkeelle voi olla allerginen?!

Hän selitti sen pitkän kaavan mukaan ja ratakiskosta vääntäen. Et ko se lääke tulee kuivana jauheena. Se ärsyttää mulla keuhkoja. Joka on ties montako kk ylläpitäny sitä tulehdusta keuhkoputkessa ja keuhkoissa. Ja sit ko ei voi antaa periksi eikä hiljentää vauhtia yhtään, niin se on johtanu tähän et tulehdus on vaan päässy pahenemaan. Ja tämän viimisimmän auringonpistoksen myötä sit kroppa päätti et nyt loppu.

Vaihdettiin hengitettävä kortisoni aerosolipohjaseen lääkkeeseen. Skeptisenä tottakai vähä varovaisesti alotin ja mietin et saa nähä mitä tästä tulee. Se tunne, ko sä henkäset ensimmäisen annoksen sitä lääkettä, ko sä huomaat et sä saat hengitettyä!!

Siinä alettiin sit hoitaa tällä uudella lääkkeellä keuhkoja ja sairasloma jatku perjantaihin asti. Eilen kävin keuhkokuvissa ja lääkärin luvalla hierojalla. Lääkäri soitti kuvien tulokset, ja kysyin samalla et voisko avaavan lääkkeenki vaihtaa, koska jouduin ottamaan sitä ja totesin et se teki kaikkea muuta ko helpotti hengittämistä,yskin vähä viel enempi. Seki vaihdettiin aerosolipohjaseen. Se tunne, ko viimein saat hengitettyä!!

Hieroja teki taikojaan yläkropan kans. Ihan käsittämätöntä ko ei oo kyenny juuri tehä ees käsitöitä koska kädetki on ollu niin kipeät tuon yskimisen takia!

Mystinen on ihmisen kroppa, ei muuta voi sanoa.

Nyt on kuitenki tiedossa että keuhkoissa ei oo nestettä, ei oo murtumia kylkiluissa joka tällä yskimisellä ois mahdollista. Eikä oo tulehduspesäkkeitä keuhkoissa. Vielä en saa lähtä juoksulenkille ja muutonki lenkkeily pitää alottaa äärettömän varovasti. Lääkäri sano et huomenna saan mennä kokeilemaan töihin... jätin kertomatta sille et kokeileminen ei kuulu mun sanavarastoon.

Tässä on menty niin hulina vauhdilla keväästä elokuun puoliväliin!

Nautin työstäni suunnattomasti, vaikka tuntuuki et ko saan työvaatteet pois, oon niin takki tyhjä. Että sit mulle ollaan turpa vinos ko mua ei näy ei kuulu. Tai sit jos kuuluu jotain niin blogiin. Olen pahoillani tästä. Ei vaan voimat riitä kaikkeen. Ja tää sairastelu joka nyt toivottavasti alkaa oleen loppusuoralla on niin paljo verottanu voimia entisestään enkä oo ees ymmärtäny mitä tää on.

Häät, joita suunnittelin oli ja he saivat toisensa. Tarjottavat valmistu aikataulussa. Ja oli kovasti tykättyjä.

Pumpulikakut.jpg

Pumpulikakkuja, jotka piti olla Laktoosittomia, Gluteenittomia... 6 kpl.

TheKakku.jpg

Mangojuustokakkuja, joiden piti olla Gluteenittomia, Laktoosittomia, Vegaaneja... Joten piti kehittää jotain korvaavaa liivatteelle. Siinäpä opettelin sit käyttämään Dansukkerin Multisokeria... En ihan ollu tyytyväinen. Ei hyydy niin hyvin ko liivatteella. Anyway, 6 kakkua valmistu ajoissa.

Tontonton.jpg

Maidoton, Gluteeniton, Munaton, Vegaani... Mitähän muuta. 12 kpl Kookospannacottaa valmistu myös ajoissa.

 

Mekko.jpg

Kaiken tän hässäkän lisäksi... Mekko valmistu hääpäivän aamuna. Klo 8.30. Vihkiminen oliko 15.30. Onneksi on olemassa viime tippa. Ja uskokaa tai älkää, sen kerran ko minä päätän uskoa lääkäriä. Että ei korkkareita kuukauteen... Sen noidannuolen takia. Piti kehittää tasapohjaset kengät jotka sopii tuohon mekkoon.

Päätin 2 pv ennen häitä et mä en ees yritä alkaa värjätä hiuksia ite vaan meen kampaajalle. Onneksi menin, olin enemmän ko tyytyväinen. Ja seuraavana päivänä kampaukseen. Olin edelleen tyytyväinen. Nyt tarvis sopia värjäysaikaa taas.

Kampaus.jpg

mun olemattomasta tukkavärkistä saatiin aikaseks näin kaunis kampaus <3

Morsian oli päättäny hyvissä ajoin että häämoottorin hiuksiin on tultava kukkia... Ja koska morsiamella oli valkoisia orkideoita niin mulle tuli violetit.

Kori.jpg

Häitten jälkeisenä päivänä käytiin siivoamassa yli jääneet kamppeet ja vietiin ne morsiusparin kotiin. Siellä ootti morsiamen äidin mulle kutoma koppa. Mihin oli käytetty kasettinauhaa <3

Kiitospkt.jpg

Sisältä löyty tämmöiset <3

Osa on jo syöty tai käytetty... Tai juotu ;)

Päätin näitten häitten aikaan että en enää koskaan lupaa järjestää kenenkään häitä.. Katotaan kauanko tää lupaus pitää. Oon luvannu monen monituista kertaa etten koskaan enää kudo mitään palmikkoneuleita... Jepjep.

Ai nii. Tulevalle sny parilleni tiedoksi. Unohdin merkitä siihen ilmoittautumiskaavakkeeseen keräilykohtaan servetit... Ne on mun heikko kohta. Tämän tästä kauppareissulla kassalle mennessä löytää joko postikortteja tai ... no okei, aika yleisesti JA servettipaketti tai pari.

Ne vaan on niin ihania <3

Nyt meen keittämään päiväkahvit.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Pidetään huolta toisistamme ihanaiset höpönassuset <3