Kiitos ihana sny niistä vihreässä pussissa olleista pähkinöistä... Ne ovat enää kohta muisto vain.

Tänään kävin ajelemassa Trullevin nokassa vähän tuulettamassa päätä.

 IMG-20190328-WA0001.jpg


Autosta en ees viittiny yrittää mihinkää koska piha oli ihan jäinen. Ja tuuli oli valtava... Mutta ihanasti se taas puhalsi näitä huolia merelle kuljetettavaksi. Ja tuuli oli sen verran voimakas et ei oo pelkoa et huolet ja murheet jäis kiinni rannan isoihin aallonmurtajakiviin tai jäätikköön. Koska meri näytti olevan vielä jäässä.

Kotimatkalla soitti mun työterveyslääkäri. Jolle kerroin että oon selvittänyt tätä magneettiasiaa ja on tultu siihen tulokseen että kokkolassa ei voida sitä kuvausta tehdä, koska se laite on niin pieni että oon aivan tuhannen mutkalla siellä. Joten kuvasta ei sais mitään selkoa.

Noh. Siihenhän tämä isoon kirkon lääkäri täti ilmotti että sähän voit soitella sitte ympäristö kaupunkeihin ja selvittää että missä olis isompi, mihin mä mahtuisin, että kai sillä alueella on muitakin isompia ihmisiä.

Voin kertoa että en saanu sanaa suustani.

Nyt on kuiten tilanne se. Että ihana työterveyslääkärini on pistäny pyörät pyörimään ja soittanu ortopedille jolla oon käyny tän kans jo ennen joulua ja nyt on sovittuna käynti hänelle vkon päästä. Ja tällä hetkellä magneetti unohdetaan koska, alkuperäisellä diagnoosilla CRPS. Ja siihen yhdistettynä tämä magneettikuvaus. Jossa olis tarkotus ensi pistää ainetta tuonne olkaniveleen..  Se räjäyttäis tän kivun ihan hallitsemattomaksi. Jos kuitenki fennia tulee siihen tulokseen että magneettikuva on otettava... Se on näiden kahden lääkärin mielestä tehtävä anestesiassa joka taas on tehtävä yliopistollisessa. Mutta tällä hetkellä se on täysin poissuljettu. 

Sain kuulla tältä isoon kirkon tätiltä myös siitä ti puhelimessa ko hän soitti että tämä mun ahtaanpaikan kammo on ihan höpöhöpöä. Ja mun oksentelu mitä oli junamatkojen jälkeen. On vain opittu tapa käsitellä näitä tilanteita. Eikä suinkaan mitenkään vaikuta tuon kivun kanssa.

Sanoin tänään työterveyslääkärille, että nyt ko kipu alkaa olla hallinnassa, saisin sen puolesta nukuttua... Niin en voi nukkua koska nään painajaisia siitä magneetista! 

Noh... Ne Pähkinät. 

Tuossa torkahin soffalle n. Puolekstoista tunniksi päikkäreille. Josta heräsin ja katoin kelloa et lääkkeen otto aika... Pitäs syödä jotai mut etoo ko ajatuskin.... Se pähkinäpussukkainen oli siinä olkkarin pöydällä. On se siin vieläki... Mut tyhjänä. Ajattelin ihan vaan muutaman napata. Ei sunka niitä kukaa laske? Jos lääkäri on määrä ny et on syötävä sitä mitä tekee mieli et saa syötyä jotain? 

Abropoo.

Ennenko unohan. Käytiin eilen veksin kans kirppiksellä.ja ihastuin siellä yhteen tauluun. Jota en kuitenkaa ostanu eilen. Se jäi vaivaamaan sen verran että tänään piti lähtä se hakemaan. 

DSC_0763.jpg


Siinä hän nyt on ❤️