Eilen tehtiin se ENMG. 

Ensin ko menin terveystalolle. Sain paniikkikohtauksen ko näin terveystalon magneetti rekan siinä takana kadun varressa parkissa. Kerran tein U-käännöksen apteekin kulmalla ennenko kykenin keräämään itteni ja menemään sisään. Vastaanottotiskillä oli todella asiallinen hoitaja jolle kerroin että menee hetki et pystyn puhua. Ensin hän tuntu käsittävän että se johtuu portaista, jotka kiipesin ylös. Selitin että sain niin rajun kohtauksen ko näin rekan. Hän totes että hengitä rauhassa hetki ja täytä samalla vakka tämä tehtävä, jos pystyt.

Sain tehtäväksi piirretyn ihmisen kuvan ja siihen piti merkitä punasella kipukohdat ja sinisellä ne kohdat jotka puutuu. 

Tämä tehtävä oli hyvin äkkiä tehty. Koska kipeitä kohtia on tasan se yks peukalonpään kokonen kohta tuossa olkapään edessä. Ja siitä ympäriltä se puutuu ko reenaan tuota kättä. 

Palautin kynän hoitajalle takas ja hän totes että hän ei laita sua lähellekkää magneettia, vaan saat mennä ihan päinvastaseen suuntaan. 

Ajat oli myöhässä noin 15 min. 

Menin sitte sisälle ko mun vuoro tuli. 

Annoin tämän piirroksen lääkärille. Hän katteli sitä hetken että siis tässä on kaikki?! Miks tää tutkimus on sitte tilattu?! Totesin vaan että..  Sanoppa se.

Menin makaamaan tutkimus pöydälle. . Ja pyrin saamaan kuten kehotettiin vasemman käden ihan rennoksi... Ihan pikku juttu ko tuntuu että joku survoo puukkoa olkapäähän tuosta edestä... 

Siinä sitte jonku aikaa taisteltuani sain kivun siedettäväksi ja tutkimus voitiin alottaa. Ensi mitattiin sähkökäyrät sormista ja ranteesta ja kyynärpäästä. Siin oli muutama kohta sillei et jos et nyt justiin lopeta niin... Lopetti. Tai noh. 

Vaihto paikkaa.

Sit oliki vuorossa se hieman vielä ikävämpi versio. 

Siinä pisteltiin neuloja pitkin olkapäätä ja kättä ja sormia ja kämmensivua... Neulojen kautta johdettiin sähköä... Voin kertoa että ei mun juttu... Selvisin kuitenki siitäki. Sit piti nousta ylös ja kääntyä toisia päin että saadaan tehtyä mittaukset ilman neuloja toisestakin kädestä. 

Tulos. 

Ei hermovauriota. 

Kysyin että mitäs nyt sitte? Ei vastausta.

Voin kertoa että ko nyt ma meen ortopedille... Aion lyödä nyrkkiä pöytään että nyt loppu nää turhat tutkimukset mitkä jo valmiiksi ihmetellään että miksi nämä on tilattu!! 

Hoipertelin siitä autoon. Huimas ihan jäätävästi. 

Ajoin jonku ajan päästä lähelle kauppaan... Hetkisen istuin siinä parkkipaikalla ja lähin hetkiseksi hiippailemaan kauppaan. Oli niin heikko olo että en uskaltanu lähtä ajamaan. Saati lähtä yksin. Tai noh, Galaxyn kans kotia. 

Siin sit viestiteltiin nk systerin kans ja sainki komennon tulla siihen. 

Menin sitte nauttimaan kahvista ja sympatiasta ❤️

Veksi tuliki työ reissusta. 

Ilta ja yö meni taistellessa käden ja olkapään kivun kans. 

Samaan aikaan käsi tuntuu että se ois turta ja kuitenki koko olkapää ja käsi on aivan helvetillinen kipiä! 

Tällä tuntemuksella on menty yö ja alkanut aamu. 

Käsi ja sormet on niin turvoksissa että en saa sormia koukkuun. Ne on sen näköset niinko sinne ois tungettu tavaraa enemmän ko mitä sinne mahtuu... 

Otin tuossa tovi sitte lääkkeet .. Sinne meni kaikki jo puretut lääkkeet. Pakko vetää koko arsenaali. Jospa tämä tästä laantus...