On varmasti se sana mikä kuvais parhaiten tätä fiilistä. 

Joka kerta ko kotiin tulee, iskee tajuntaan se todellisuus että Galaxy ei oo enää täällä. Muistot on. 

Heti samana päivänä vietiin kaikki lelut ja sängyt ym hyötyjäteasemalle. Ja loppu ruoat vietiin systerin sakulle. Joitain pentu juttuja jätettiin oottamaan varastoon. Nyt on suunnitelmissa vähä reissata ja antaa ajan kulua. Kovin suunnitelmissa oli että ei oteta toista sakemannia enää... Ilman koiraa ei voi elää. Ke aamuna tultiin siihen tulokseen että onko olemassa mitään muuta rotua. Nyt on alettu kattella kasvattajia ja tulevia pentueita jotka ois luovutus ikäsiä alkusyksystä. Vähä unelmissa pyörii et jos otettas kaks karvapalleroa kerralla ❤️❤️ tuplasti rakkautta.

Keskiviikkona ihmettelin ko ovikello soi. Menin avaamaan. Oven takana seiso nainen kukkapuskan kans. Ja kysy Veksiä. Sanoin et on just nyt palaverissa. 

Sain kukkakimpun... Kävin näyttämässä Veksille, joka oli yhtä ihmeissään ko minäkin et keneltä tää on. 

 

IMG-20190605-WA0005.jpg

Avasin paketin, paketista löyty äärettömän kaunis kimppu. 

 

DSC_0873.jpg

 

Ja kortti josta selvis myös lähettäjä ❤️

Galaxy rakasti kaikkia ❤️

Pe aamusella lähettiin hesaan. Oli alfamen kesäjuhlat. La meni viel hesassa. Veksi kuvas sambakarnevaalit. Minä taas tapani mukaan pyrin pysyttelemään varjossa. Onnistuin kuitenki vähä polttaa itteeni auringossa. Sen 5 min aikana mitä siin odottelin et kulkueeseen tulee pieni rako et pääsen puikahtaa varjoon... 

Laukut on edelleen purkamatta. Suunnitelmissa oli heti sunnuntaina imuroida ja pestä kunnolla lattiat ja käydä kemkatissa pesemässä matot. Ei vaan oo ollu voimia. Ja lisäks tää kuumuus on vaatinut veronsa. Eikä tää itku yhtään ainakaan lisää voimia tai haluja tehä oikein mitää. Toisaalta. Mihin tässä on kiire. Pikkuhiljaa, sitä mukaa ko voimat sen sallii. 

IMG-20190610-WA0009.jpg

Äskön sain viimein ommeltua valmiiksi tän ihanuuden. 

Tykkään niin kovin. 

Nyt taidan koittaa tehä tovin käsitöitä. Jospa siihen jaksais ees hetkisen keskittyä.